Blogi

Tänä keväänä sain tilaisuuden lähteä kuvaamaan suokuvia Leivonmäen kansallispuistoon. Kyse oli vapaaehtoistyöstä Suomen luonnonsuojeluliitolle, joka tarvitsi valokuvia ennallistetuilta soilta Hiilipörssi-hanketta varten. Ja koska valokuvaus ja luonto sattuvat olemaan lähellä sydäntäni, niin mikäpä sen kätevämpää kuin osallistua luonnonsuojelutyöhön valokuvia napsimalla. Ei muuta kuin kuvausvälineet reppuun, kumisaappaat jalkaan ja suolle tarpomaan.

Kuvauskohteina oli aikoinaan ojitettuja soita, jotka oli sittemmin ennallistettu. Eli ojituksien aikaan niihin oli kaivettu ojia, joiden tarkoituksena oli ollut johtaa vettä pois maaperästä. Soita ojitettiin paljon erityisesti 1960-70 -lukujen aikaan. Ojittamisen tarkoituksena on saada suo kuivumaan sen verran että se kelpaa paremmaksi kasvualustaksi puille. Perimmäisenä ideana on siis ollut muuttaa luonnontilainen suo puuta tuottavaksi talousmetsäksi tai puuviljelmäksi. Soiden ojittaminen ja kuivuminen kuitenkin aiheuttaa monia haittoja luonnolle ja ympäristölle. Se mm. tuhoaa lukuisten eliölajien elinympäristön, aiheuttaa vesistöjen rehevöitymistä ja vapauttaa ilmakehään kasvihuonekaasuja. Tällä kaikella on lopulta laajoja ja kauaskantoisia seurauksia. Kaiken lisäksi ojittaminen ei useinkaan edes tuo toivottuja taloudellisia tuottoja sellaisten perään haikaileville, vaan suo muuttuu talousmetsän sijaan huonosti puuta tuottavaksi joutomaaksi.

Suon ennallistaminen tähtää suon alkuperäisen tilan palauttamiseen ja ojitusten aiheuttamien haittojen kumoamiseen. Soita ennallistetaan täyttämällä tai patoamalla ojia sekä karsimalla puita, jotka ovat ojittamisen ansiosta päässeet kasvamaan ja jotka osaltaan kuivattavat suota. Näin saadaan vesi leviämään laajemmalle alueelle maaperään, jolloin suo alkaa hiljalleen taas muistuttaa suota. Ennallistamisen myötä suolta vesistöihin valuvien ravinteiden määrä vähenee, suon lajikirjo kasvaa ja suo alkaa taas tuottaa hiilidioksidia sitovaa turvetta.

Aiemmin olen ollut kuvaamassa Luonnonsuojeluliiton järjestämiä suon ennallistamistalkoita, joten soiden ennallistaminen oli sikäli tuttu asia. Mutta nyt oli mielenkiintoista nähdä, miltä suot näyttävät vuosia ennallistamisen jälkeen. Kiersimme soilla, joita oli ennallistettu eri aikoina. Vanhimmat ennallistamiskohteet oli ennallistettu n. 20 vuotta sitten, uusimmat viisi vuotta sitten. Jo viidessä vuodessa suo alkaa näyttää elpymisen merkkejä, ja 20 vuodessa vanhat suo-ojatkin alkavat olla jo sulautuneet ympäristöön.

Soiden ennallistaminen on siis hyvin arvokasta työtä. Sen lisäksi, että soilla elävät eliölajit hyötyvät ennallistamisesta, koituu siitä saatavat hyödyt lopulta myös ihmisen hyväksi mm. ilmastonmuutoksen hillitsemisen kautta. Tätä toimintaa tukemaan on hiljattain aloitettu Hiilipörssi-hanke, jonka kautta ihmiset voivat osaltaan olla tukemassa ennallistamistyötä. Käyhän siis tutustumassa Hiilipörssiin: https://hiiliporssi.fi/