Canon EOS 5D Mark II + EF 50 mm 1:1.4 + puoliharmaasuodin, 1/100 s, f/7.1, ISO 200
Tammikuu on usein ollut itselleni mieluinen vuodenaika. Ainakin jos sattuu vielä olemaan oikea luminen talvi loskakelien sijaan. Vuoden ensimmäisenä kuukautena tammikuu merkitsee uuden ajanjakson alkua. Tammikuu on hiljainen, ja luonnossa voi aistia uinuvan energian, joka vielä odottaa kevään saapumista. Ei ole kiire minnekään. Silloin on mukava istua sisällä lämpimässä tietokoneen ääressä, ja pakkasella osaa arvostaa siistin sisätyön mukavuuksia. Päivä kuitenkin jo hiljalleen pitenee, ja lisääntynyt valo alkaa houkutella ulos kameran kanssa. Vuodenajassa on toki haasteensa. Pakkasessa hyytyvät nopeasti niin kameran akut kuin kuvaajan sormetkin. Luminen maisema tarjoaa silti aivan omanlaisensa sävymaailman, joka hillityssä niukkuudessaan tuo hyvin esiin puiden rungot sekä muita muotoja, jotka kesällä häipyvät värien ja vehreyden sekaan.
Jos haluaa nauttia luonnonrauhasta, ei kannata odottaa kesää, vaan suunnata metsään tammikuisena pakkaspäivänä. Talvella metsä on tulvillaan sellaista luonnonrauhaa, josta ei enää kesällä ole tietoakaan. Talvi on levon ja pysähtyneisyyden aikaa. Ei ole riesaa hyttysistä tai paarmoista, eikä käärmeenpuremiakaan tarvitse pelätä. Kylmällä ilmalla luonnonrauha ja hiljaisuus valtaavat alaa myös kaupunkien lähiluonnossa, kun useimmat ihmiset pysyttelevät visusti sisätiloissa.
